Hoivayrittäjät.com

Palvelusetelijärjestelmän käyttöä on tarkoitus laajentaa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Uudistuksella ei kuitenkaan muuteta kuntien velvoitteita järjestää asukkailleen sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi asiaa koskevan mietinnön 19. toukokuuta (StVM 14/2009).

Lain tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Kunta päättä palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta sekä missä sosiaali- ja terveyspalveluissa palveluseteliä käytetään. Kunta pitää hyväksymistään yksityisistä palvelujen tuottajista julkista luetteloa,
jossa kerrotaan myös palvelujen hinnat.

Tähänastisen rajoitetumman ja asiakasmaksuihin sidotun palvelusetelijärjestelmän käyttö on ollut melko vähäistä. Siitä saadut kokemukset ovat kuitenkin olleet myönteisiä. Valiokunta toteaa, että palvelusetelin käytön laajentaminen edistää sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyttä ja lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia, vaikka asiakkaalle ei järjestelmässä tule subjektiivista oikeutta palvelusetelin saamiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että palvelusetelijärjestelmän ottaminen käyttöön on kunnille täysin vapaaehtoista. Valiokunta korostaa, että kunnan tulee palvelusetelin käytöstä päättäessään huolellisesti harkita setelin soveltuvuutta erilaisiin palveluihin ja eri asiakasryhmille ja toteuttaa käyttöönotto suunnitellusti ja hallitusti.

Palveluseteli on tarkoitettu kunnan omaa tuotantoa ja ostopalveluja täydentäväksi järjestämistavaksi. Sillä ei ole tarkoitus järjestää kiireellistä hoitoa tai muita palveluja, joissa asiakkaalla ei ole mahdollisuutta vertailuun ja valintaan. Valiokunta korostaa, että palvelusetelin käyttö ei saa muuttaa yhtenäisiä kiireettömään hoitoon pääsyn edellytyksiä.

Valiokunta pitää järjestelmän kannalta erittäin keskeisenä asiakkaan oikeutta kieltäytyä palvelusetelillä järjestetystä palvelusta. Asiakas voi aina vaatia palvelun järjestämistä muulla tavalla ja asiakasmaksulain mukaisesti hinnoiteltuna. Asiakkaalle tulee aina myös kertoa kieltäytymismahdollisuudesta. Asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuuosuus saattaa joissakin tilanteissa nousta verrattain korkeaksi kunnallisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäviin asiakasmaksuihin verrattuna.

Kunnalla on velvollisuus tiedottaa asiakkaille palvelusetelin arvon ja omavastuun määräytymisestä, palvelujen tuottajien hinnoittelusta ja asiakasmaksuista sekä neuvoa asiakkaita palvelusetelien käytössä. Jos asiakas kieltäytyy palvelusetelin vastaanottamisesta kunnan järjestämisvastuulla olevissa palveluissa, kunnan on ohjattava asiakas muulla tavoin järjestettyjen kunnallisten palvelujen piiriin.

Palvelusetelin käyttäminen edellyttää, että asiakas kykenee itse tekemään valintoja ja valvomaan saamansa palvelun laatua. Palveluseteli ei täten sovellu toimintakyvyltään olennaisesti heikentyneille henkilöille, vaan kunnan on järjestettävä palvelut, ellei henkilön laillinen edustaja, lähiomainen tai muu läheinen toimi henkilön edustajana palvelusetelin käyttöprosessissa.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että palvelusetelilläkin palveluja annettaessa asiakkaalle tulee sosiaalihuollossa laatia palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Vastaavasti potilaslain mukaan potilaalle on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma.

Mietintöön sisältyy 2 vastalausetta.

Lisätietoja:
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehula, puh.(09) 4321
Valiokuntaneuvos Eila Mäkipää, puh. (09) 432 2067

Lähde:

www.eduskunta.fi